Valokuvausalan brändin rakentaminen -> Hyväksytty
- Tässä tutkinnon osassa pohdin brändiäni. Näen syyksi sen, ettei omat vanhat palveluni enää tuottaneet tarpeeksi palkkatuloa. Kokonaistilanne arvioiden brändini kehittäminen on hyvä idea. On järkevää hakea palkkatuloa muualtakin kuin printtimediasta, missä mainosmyynti laskee, ja julkaistavien autojuttujen määrä tuntuu vähenevän ainakin Keskisuomalainen konsernissa. Moottori lehden tuottaja kertoi minulle, että he ovat vähentäneet ralliuutisointia, koska ainakaan heillä se ei enää vedä niin paljoa kuin ennen. Kannattaa julkaista sitä mitä ihmiset lukee.
Sisältöjeni edes jokseenkin logoa muistuttavissa kuvissa on ollut Arial tyyppinen, päätteetön fontti niin kauan kun minä muistan. Eli aika kauan.
Koska palkkaa pitää saada jostakin, kehitin itselleni myytäväksi uuden palvelun, mikä arvioitiin hyväksytysti toukokuussa. Samalla arvioitiin hyväksytysti toinenkin tutkinnon osa -> Teknologian mahdollistamat uudet kuvan tuottamismenetelmät. Siinä sivusin sitä, miten palveluni aion toteuttaa.
- Palvelun kehittämisen tutkinnon osassa sivusin alkupuheessa omaa historiaani, mikä olisi sopinut hyvin myös brändin rakentamisen tutkinnon osaan. Molempien tutkinnon osien näyttömateriaalit löytyvät julkisesti blogissani.
- Lyhyt kertaus histroriastani: Sisällöntuotantoa vuodesta 2014, jolloin aloitin autoblogin. Syynä blogiin päätymisessä oli se, etten vielä osannut tehdä videota. Tekstistä ja valokuvasta ajattelin ymmärtäväni jotakin. 2015 perustettiin kaveriporukalla Autovouhotus niminen blogiportaali, mikä tauotettiin vuonna 2023. Tuolloin totesimme, että blogit ei enää vedä kuten ennen. Vuosina 2016 - 2017 kävin Jyväskylän Aikuisopistolla audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, minkä aikana kirjoitin ja kuvasin lehtiin ensimmäiset autojutut Keskisuomalainen konsernin lehtiin. Enää ei saa sanomalehtiinkään juttuja läpi entiseen malliin. Ensin tuli korona, sitten sota ja komponenttupula, päädyin käymään Media-alan ammattitutkinnon 2020 - 2021. Yhdessä välissä minusta tuntui ja näytti, että töitä yllättäen taas riittäisi sanomalehden autojuttujen kanssa, mutta sitä juhlaa ei kuitenkaan loputtomiin kestänyt. Joten oli palattava miettimään, mitä nyt? Lopulta vuonna 2025 oli itsereflektion paikka, ja siihen oli hyvänä apuna Valokuvaajamestarin koulutus.
Brändini on pyörinyt vahvasti autojen ja autoilun ympärillä, koska olen ollut vahvasti kyseisestä aihealueesta kiinnostunut. Se on toimintaympäristönä aika haastava, koska monella toimijalla tuntuu olevan rahat tiukassa. Mutta hengissä on selvitty kun verkostot on hyvät.
Maailma on muuttunut reilun vuosikymmenen aikana paljon, ja nykyään videot vetävät blogeja paremmin. Siksi videot on se, mihin aion panostaa. Voi olla että blogi säilynee edes pienimuotoisena ajanvietteenä, mutta raha on haettava muualta.
- Suunnitelma brändini rakentamiseen on aktiivisuus. Se toimi tuloksellisesti blogia perustaessa, kun kontaktoin autoliikkeitä siksi, että haluan tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Lopulta autoliikkeet alkoivat soittamaan ja laittamaan viestiä silloin, kun heillä oli sopivia juttuideoita minulle. Kun blogiteksti oli valmis, julkaisin siitä tiedon sosiaalisessa mediassa.
Jatkossa blogi saa jäädä vähemmälle, ja panostan näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Kesän aikana, ja edellisten näytön arviontien jälkeen olen tehnyt yhden käytännön teon - minulla on nyt oma DJI Osmo Pocket 3 Creator Combo. Gopro Hero 9 Black ja Canon EOS 6D Mark ii jäävät toki edelleen työkalupakkiin odottamaan sitä, että niille on käyttöä. Davinci Resolvea on tullut myös otettua haltuun, kun on tullut haettua kustannustehokkuutta editointiin.
Brändin rakentamiseen liittyen löytyi mielenkiintoinen YAMK opinnäytetyö:
- Brändiä tukevia kanavia olen jo pohtinut aiemmissa tutkinnon osissa. Hyödynnän sosiaalista mediaa, kuten LinkedIn, Insragram ja Facebook. Youtubeen olen tehnyt videoita, sekä harvakseltaan myös Tiktokiin.
- Instagramissa ja Facebookissa olen nimillä Mikko Kilkki ja Mikon Autoblogi, Youtubessa tällä hetkellä pelkästään Mikon Autoblogi kanava. Näiden tilien erot on siinä, että omalla nimelläni oleva tili on henkilökohtainen, kun taas Autoblogin tili on autosisällöille. Tiktokissa olen aina ollut Mikko Kilkki, joten varmaan pohdinnan paikka, että olisiko sielläkin sama nimilogiikka tarpeen? Toisaalta olen vuosia ladannut sinne samoja autosisältöjä omalla nimelläni. Toisaalta nimien yhtenäistäminen tuo selkeyttä.
Selkeyden takia halusin aikoinaan nimetä bloginkin Mikon autoblogiksi, että pystyisi mahdollisesti jopa omalla nimelläni googlailla, jos ei muuta muista.
Samalla ainakin itse pohdin sitä, että jos nyt aloittaisin sisältöjen tekemisen alusta, olisiko nimessä enää autoblogi sanaa? Ei ehkä, koska blogien aika meni jo. Toisaalta historia ja se, että osa ainakin löytää tuolla nimellä perille. Onhan esimerkiksi Trio Niskalaukaus aina ollut Trio Niskalaukaus, vaikkei se mikään Trio ole.
- Graafista ohjeistusta oli myös pohdittava:
Autosta tulee aina sisäkuva, ulkokuva, ja joku featurekuva. Valokuvat otan aina siten, että näkyy auton keula ja kylkeä, sitten kylki, ja sitten auton takapää ja kylkeä (esimerkki alempana). Kuljettajan paikan kuvaan joko takapenkiltä tai apukuljettajan puolelta.
Blogiin kuvamateriaali tulee vaakatasossa, kun taas Tiktokiin on kuvamateriaali saatava mieluiten pystymuodossa. Blogiin lataan kuvat aina tämän blogipostauksen mukaisesti vaakana ja koko tekstikentän levyisenä. Blogissani kuvien pitkä sivu on aina 1600 pikseliä leveä, jottei serverit ole heti tukossa liian isojen kuvien takia. Nettisivu myös latautuu nopeammin kun kuvat on kohtuullisen kokoisia.
Kuvakulmista mainittava myös se, että silloin kun kuvaan itseäni, varsinkin autolla ajaessa, minulla on Gopro kiinni esimerkiksi imukupilla tuulilasissa. Minulla Gopro on ollut perinteisesti kiinni tuulilasin yläkulmassa, koska langatonta mikrofonia ei ole aina ollut. Nyt langaton mikofoni on, ajattelin jatkossakin pitää yhden kuvakulman siten, että Gopro on kiinni tuulilasin vasemmassa yläkulmassa. Osmo Pocket on tottakai kädessä silloin kun kuvaan sillä, olin sitten auton sisällä tai ulkona.
- Silloin kun on tarvetta valaista video, löytyi keväällä hyvä toimintatapa DJI Osmo Pocketin kanssa. Tosin autoa ajaessa kannattaa miettiä, valaiseeko ylipäätään ollenkaan, syystä että liikenneturvallisuus. Kameran ja ledivalon saa pidettyä helposti kädessä kuvan mukaisella tavalla, ja kokeilin jo kevän näytössä. Kuvan ledipaneeli on oma, joten sekin on jatkossa käytettävissä silloin kun tarvitsee:
Sosiaalisen median reelseihin, eli keloihin ladattavat lyhytvideot on tehokkainta tehdä suoraan pystyvideoiksi, koska ne voi ladata sellaisinaan suoraan Tiktokiin, Instagramiin ja Facebook reelseihin. Näissä tilanteissa vaakavideo ei ole optimaalinen. Jotkut luontokuvaajat ovat saattaneet käyttää vaakavideota Tiktokissa, mutta kertoneet videon alussa kehoituksen kääntää puhelin vaaka-asentoon.
Blogissani tekstin merkkimäärällä ei ole suurta väliä, kun taas Suur-Jyväskylän lehti ilmoittaa autojuttujensa merkkimääräksi 2700 merkkiä. Juttu on silloin puoli sivua ja yhdellä kuvalla. Keskisuomalainen toivoo joko 3000 tai 2700 merkin juttua. Syynä tälle on valmiit taittomallit.
- Uudelle palvelulleni Instagram sopii hyvin, koska siinä saa helposti yhdistettyä videota, stillikuvaa ja tekstiä. Tällä hetkellä olen videot ja stillikuvat laittanut julkaisuun tarpeelliseksi katsomaani järjestykseen. Aina kuitenkin aloitan julkaisun näyttämällä stillikuvan autosta, että katsoja näkee mistä on kyse.
- Silloin kun materiaalia tehdään yrityksille, kuvien ja videoiden värimaailma tulee olla lähellä neutraalia, ellei asiakas toivo toisin. Nyt kun asiaa olen selvitellyt ja pohtinut, sisällön / videon alkuun olisi hyvä saada alkukoukku. Esimerkiksi jokin kysymys, mihin katsoja kokee tarvetta saada vastaus.
- Myös logoa suunnittelin. Käytin aluksi apuna tekoälyä, minkä kanssa hieman pallottelin erilaisia ideoita. Lopulta päädyin rakentamaan Photoshopilla simppelin logon, mikä voisi toimia myös elementtinä kuvien ja videoiden päällä. Logon yksinkertaisuus on tärkeää siksi, että sen on hyvä toimia myös pienessä koossa, 500 x 500 pikseliä, jotta sen voisi ladata esimerkiksi Facebookin profiilikuvaksi. Minulla on aikomus jatkossa lisäillä mainittua elementtiä myös sosiaalisen median kuviin. Tallensin logon PNG muodossa, jolloin siihen saa läpinäkyvän taustan, ja sen voi heittää Photoshopissa ja videoeditorissa suoraan vaikkapa videon alanurkkaan. PNG muoto mahdollisti myös kevyen valkoisen reunan lisäämisen logoon, mikä irroittaa sitä tummasta taustasta paremmin.
Miltä sitten logo näyttää siellä, mihin sen tarkoitin? Tässä esimerkki, toki jatkossa logo voisi olla aavistuksen ylempänä, ettei Youtuben toimintojen palkit yms muut kilkkeet sitä peittäisi.
- Jos tarvii ohjetta brändikuvien rakentamiseen, löytyy siihenkin opinnäytetyö. Linkin kautta löytyvä opinnäytetyö käsittelee mikro- ja pk yritysten brändikuvia sosiaalisessa mediassa:
Linkitettyä opinnäytetyötä lukiessä jäi mieleen hyvä tiivistys siitä, mitä on brändi? -> Brändi on mielikuva. Se vastaa hyvin omaa näkemystäni aiheesta, että brändääminen on mielikuvien luomista. Myös termi nimeltä brändimuotoilu jäi meleen, millä tarkoitetaan sitä, että yrityksen ydin tuodaan näkyväksi verbaalisesti ja visuaalisesti. Myös brändivalokuva määritellään tuolla -> tämän mukaan brändivalokuvalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sitä kuvamateriaalia, mitä luodaan tai hankitaan halutun mielikuvan rakentamiseksi.
- Mittarit brändin seuraamiseen: Esimerkiksi videoiden kohdalla on kolme mielestäni hyvää mittaria - kuinka moni on nähnyt videon feedissä, kuinka moni on klikannut sen auki, ja kuinka paljon videota on katsottu. Kuinka moni on nähnyt videon feedissä, kertoo siitä kuinka paljon algoritmi tykkäsi videosta. Kuinka moni on sitten klikannut videon auki, kertoo siitä kuinka hyvin video oli paketoitu - eli käytännössä otsikko ja thumbnail. Ja mitä enemmän on katseluminuutteja, sen mielenkiintoisempi video ihmisten mielestä oli. Ja toki videomateriaalin hyvyyttä voinee mitata myös euroilla.
Jos haluaa analysoida videota, mikä meni pieleen ja mikä onnistui, ei kannata muuttaa kaikkea kerralla, vaan mainituista asioista yhtä kerrallaan. Silloin syy mahdolliseen heikkoon menestykseen on helpommin paikannettavissa.
- Hääkuvia en ole koskaan tehnyt, joten brändini kohderyhmä on yleensä autoja ostavat, tai autoista muuten kiinnostuneet henkilöt. Auton ostajat tiedän kohderyhmäksi siitä, että sosiaalisen median kautta tulee välillä aiheesta viestiä. Joskus on kadullakin pysäytetty tuon takia, paras paikka missä on tultu aiheen pohjalta jutulle oli Helsingin päärautatieasema.
- Se tiedetään, että lehtijuttujen kautta olen jo tehnyt rahaa autoliikkeille, koska autoja on saatu myytyä tekemieni sisältöjen kautta. Eräs tuttuni tuli kerran kadulla vastaan, ja kertoi ostaneensa auton lehtijuttuni perusteella. On myös soitettu Keskisuomalaisen vaihteeseen, ja haluttu jutella kanssani yhdestä kirjoittamani lehtijutun autosta. Vartti puhelun jälkeen kyseinen 25 000 euron avoauto oli hävinnyt autoliikkeen sivuilta. Kysyin asiasta autoliikkeestä, ja sanoivat että kyseinen henkilö osti sen auton.
- Lehtijutuista päästään kirjoittamiseen. Kirjoittaminen on osa minun brändiä, ollut jo reilut kymmenen vuotta. Se monipuolistaa tekemistä, antaa enemmän mahdollisuuksia. Tekstin kytkös brändiini on helppo todentaa googlaamalla nimeäni, koska esimerkiksi lehtijuttuja minun nimellä löytää edelleen aika paljon. Alkuvaiheessa brändini oli autoja, tekstiä ja valokuvia, mutta nyt painopiste on siirtymässä selvästi muualle.
- Jatkoa varten minulla on olemassa www.mikkokilkki.fi domain ja webhotelli, mitä voisi kehittää. Mahdollisuus sähköpostiin omalla domainilla on olemassa.
- Hinnoittelua olen pohtinut palvelun kehittämisen tutkinnon osassa seuraavasti:
"Hinta voisi olla tasoa 3000 euroa, 10 videota / julkaisua. Silloin kappalehinnaksi jäisi 300 euroa. + ALV. Logiikkahan menee pitkälti niin, että jos asiakas ostaa enemmän ja kuukausittain, jolloin tulovirtaa on tasaisesti, hinnasta voi neuvotella alaspäin. Jos asiakas ostaa vähemmän, hinnan on oltava isompi."
ChatGPT päästäisi tällä materiaalilla näytöstä läpi, kun näyttää tekoälylle tekstiraportin ja tutkinnon perusteet.
Kommentit
Lähetä kommentti